On "viksuja" leoja meillä :)

Voisi melkein sanoa että jumissa ollaan :)

Kävimme siis ulkona oikein "koiranilmalla". Rakastan noita ilmoja niin kuin koirammekin.
Lunta tuli taivaan täydelta tuulen kera ja pienemmät tietkin olivat vielä auraamatta.

Siis koirat autoihin, meidän kahteen sellaiseen, kun yhteen eivät mahdu. Kaikki kun aina otetaan mukaan. Meidän "metsälenkkeily-maastoon" on matkaa noin kaksi kilometriä.

Ajoin edeltä ja kuinkas ollakaan, jäin kiinni mäkeen, joka olikin jäinen lumen alla, ja ...

siinä  vain istuimme autossa kun se liukui itsekseen alas mäkeä poikittain "viittä vaille" jyrkkään ojaan. Yritettiin sitten saada Volvo-vanhus sieltä pois ... kyydissä 4 leooo ja kun se on etupotkuauto, ei sitten liikkunut eteenpäin ollenkaan kun kaikki paino oli takana. Koirat kovasti ihmettelivät kun ne siirrettiin yksitellen toiseen autoon ?? olipas tämä outo lenkki.

Eipä saatu autoa oikeaan suuntaan, ei sitten mitenkään.

Koirat päättivät auttaa asiassa. Automme oli nimittäin jumissa ihan "kutostien" varressa ja siinä pyryssä tilanne oli "hieman" vaarallinenkin. Yksi autoilija maasturillaan jäi vain odottamaan autoonsa ja katseli meidän ponnisteluja. Ajattelin että minäkin naisimmeisänä olisin edes kohteliaisuudesta kysynyt "voinko auttaa" - jos näkisin jonkun pulassa. Aikansa odotteli ja kun emme saaneet autoamme pois tieltä, lähti ajelemaan kiertotietä :/
Juu...koiramme näkivät tämän pienestä Mazdastamme ... siitä, jonne ahdoimme viisi koiraamme ja rupesivat tööttäämään auton äänimerkkiä. Ensin yksi tööttäys, sitten kaksi ja sitten sarjana ... johan rupesi tapahtumaan ... ohi ajava auto pysähtyi. arveli varmaan että me yritimme sitä pysäyttää äänimerkeillä. Voi että meitä hävetti, yritimme sitten selittää että koirathan ne ... niin niin ...

Onni onnettomuutessa, autoilija oli niin mukava että työnsi kanssamme auton takaisin tielle oikeaan suuntaan :) Iso kiitos siitä hänelle ja Iso kiitos koirillemme että "tööttäsivät äänimerkkiä". Emme olisi tosiaankaan ilman apua tilanteesta selvinneet.

Koskapa olimme metsälenkille lähteneet, päätimme vaihtaa lenkkipaikaksi parempimaastoisen reitin autoille. Siellä kohta tarvoimme umpihangessa, minä, Mike, Heidi  ja 5 ihanaa Leoa. Lunta oli meitäkin koko jalan verran. Eipä siellä ollut hoppua, juoksemaan ei päästy. I H A N A A .... tässä muutamia kuvia.
K Y L L Ä  LEOT  ON   VIISAITA :)
Mukavaa viikonloppua kaikille ja ulkoilkaa leojenne kanssa.



Tässä kierin mäkeä alas kuin pienet lapset innoissaan - ja törmäsin puskaan.
Koirat on heti auttamassa. Kyllä oli hauskaa.

Tässä Rolf kotona lenkin jälkeen - ennen lämmintä suihkua

Lämpimän suihkun jälkeen - väsyttää

Hali lenkin jälkeen - piti oikein peitellä ettei tule kylmä suihkun jälkeen

Koda suihkun jälkeen "nunnuttelee" :) vähän ennen nukahtamista

Fialka on jo unten mailla - olipa mukava reissu

Julinka omalla nukkumapaikallaan onnellisesti unessa

Loppukommentti -  ei lenkki aina ihan helposti käy - mutta on sen "väärti" :)
Tulemme vielä pitkään muistamaan "koirat & äänimerkin" suu hymyssä.